Tuli taas vaihteeks käytettyy LIIKAA rahaa tänään kaupungilla. Astuin ekaan kampaamoon, kysyin että oliskos vapaita aikoja millon ja hupsista, puoli tuntia myöhemmin istun kampaajan tuolilla napsittavana. Ihan hyvä tukka tuli, pakko sanoo. Ja tää kaikki olis ollu ihan ookoo mun talouden kannalta, jos se olis jääny siihen, mutta eeeiiiiii... Sitten päätä pahkaa Stockmannille meikkiosastolle sijoittamaan meikkivoiteeseen. Noh, tulihan sieltä mukaan myös poskipuna. Ja hiuksille värinaamio. Eikä näistä mikään ollut edullisimmasta päästä. -.-
Ja kaiken sen ajan kun istuin sillä tuolilla, mietin ja vakuuttelin itselleni, että mä teen tän MUA varten. Tämä otsatukka on MUSTA mukavan näköinen. Mutta luulen vain, että takaraivossa mä yritän "parannella" ja "muuntaa" itseeni sellaiseksi, jollaiseksi luulen olevani eräälle houkuttelevampi ja nätimpi. Joka ikinen kerta kun menen kaupoille, mietin sitä, mistä "hän" tykkäisi. Milloinkohan mä ihan oikeesti teen asioita ITSEÄNI varten? Vai onko se pelkkää valhetta, onko "itsenäinen" ja "omassa nahassaan viihtyvä nainen" pelkkä myytti ja utopia? Esimerkiksi ostaako kukaan nainen alusvaatteita kaupassa sillä perusteella, mikä miellyttää vain omaa silmää? Eeeeennn miiiinnäääää aaaiiinnaaaakkaaaaaannnn!!!
:P
Paremman omatunnon perään vaan! (Seuraavan palkkapäivän jälkeen.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti