Tässä olen huomannut, että AINA kannattaa nauttia niiden kaverien läsnäolosta, joita minulla on juuri NYT. Lukion aikana minulla oli hyviä kavereita. Kaikkein kamalinta on se, että vasta nyt, siis melkein vuosi lukioni päättymisen jälkeen, huomaan etääntyneeni heistä kaikista. Milloin lakkasin pitämästä yhteyttä? Pitkän pohdinnan jälkeen päädyin siihen lopputulokseen, että ehkei heidän kaveruutensa loppujen lopuksi merkinnyt minulle niin paljon. Totta kai nautin heidän seurastaan ja pidin todella paljon heistä kaikista, mutta kun elämä vei meidät eri suuntiin.. Korvaamme menetetyt ystävät uusilla.
Juuri tällä hetkellä voin sanoa rakastavani uusia kavereitani ja ystäviäni. Olisin äärettömän surullinen, jos menettäisin yhdenkin heistä. Sellaisista ihmisistä, joista välittää, kannattaa pitää kiinni. Siksi suren nyt sitä, kun eräs kaverini lopetti koulun kesken ja jätti luokan. Tiedän jo nyt, että yhteydenpito vähitellen lakkaa. Työkiireet vievät voiton ja aikataulut menevät ristiin. Toisella saattaa olla enemmän motivaatiota olla yhteydessä, kuin toisela. Voin kiittää onneani siitä, että meillä on ollut niin suurella kuin pienelläkin porukalla hauskaa ja ikimuistoisia hetkiä. Kuolemattomia lausahduksia ja sisäpiirin vitsejä. :D
Vielä en kuitenkaan ole valmis luovuttamaan. Tällä kertaa haluan yrittää tehdä poikkeuksen ja olla yhteydessä myös luokioni aikaisiin ystäviin. Jokainen on vuoden vanhempi ja viisaampi ja osaa arvostaa ystäväpiiriä enemmän.
En halua kuin toivottaa kaikille vanhoille, nykyisille ja tuleville kavereille sekä ystäville kaikkea hyvää nyt ja tulevaisuudessa. :) Tuttavuuksia tulee ja menee, mutta ystävistä pitää pitää kiinni. Vaikka välillä kaipaamme rauhaa, niin loppujen lopuksi emme kukaan halua jäädä yksin.
Tehkäämme jokaisesta päivästä ystävänpäivän! <3
